niin lupasinko mä aktivoitua?

joo. taisin tossa viimesimmässä postauksessa luvata aktivoitua tän postailun suhteen? tai ainaki yrittää.. no, viimesimmästä postauksesta on vähä reilu pari kuukautta, mut ei kai se haittaa :D koska nyt aktivoidun taas hetkeks ainaki!

paljo on tapahtunu viimesimmän postauksen jälkeen, oon mm. junaillu sielä ja täälä ja käyny moikkailees frendejä vähä ympäri suomen! no okei, tampereella ja turus vaa mutta on seki jo jotain! tampereella onneks oltiin koolla isolla jengillä. ja turuski näin paria toveria :) mut kaikista helpointahan se olis jos pystyis asuun kaikkien ystävien ja muitten tärkeitten ihmisten kans samas kaupungis. mut se on tuskin enää koskaa mahollista.. se oli vaan niin helppoo ku oltiin viä lukios ja nähtiin päivittäin! no, niin se aika menee eikä mennyttä saa takas vaikka joskus ehkä haluaiski. tai ainaki joitaki juttuja siitä menneestä. niitä hyviä asioita joita on aina sillontällön ikävä. no mutta tosiaan, mennyt on mennyttä ja sitä ei saa takas eikä siihen voi palata. se on yks näitä elämän karuja faktoja jokka pitää vaan hyväksyä.. vaikka se joskus voiki olla vaikeeta. mutta toisaalta, on siinä hyvätki puolensa ny ku asuu joittenki toverien kans eri kaupungeis, koska frendien kautta voi törmätä uusiin tyyppeihin, ja sitä kautta sitte taas voi tulla luotua uusia ihmissuhteita! spektiä lainaten; 'no, ei siinä', uusiin ihmisiin tutustuminenhan on aina jees! ja aina sitä vaan toivoo et itekki olis niitten uusien tyyppien mielestä hyvä tyyppi, sellanen johon mielellään tutustus paremminki :)) no, toivottavasti mä oon ihmisten mielestä tutustumisen arvonen tyyppi! (:

yleistä hengailua toverien kaa tampesteris! 

nojoo, menipä taas jotenki kauheen syvälliseks osittain toi teksti :D mut eikai se väärin oo! mutta niin, kaverien näkemisen lisäks viime postauksen jälkeen on tapahtunu toki muutaki. ja ihan vaan tälläsen toisen pikku tapahtuman mainitakseni voisin kertoo, että tähän maailmaan on reilu kuukausi sitte ilmestyny sellanen pieni tyyppi, joka saa koko elämänsä kutsuu mua tädiksi! <3 tai nojoo, niinku päivitin naamakirjaanki että mieluiten ihan sanni vaan, mutta täti mä sille kuitenki oon! ja voin kertoo että sulosempaa pientä ihmistä ei tää maa päällään kanna! oon niin rakastunu siihen pieneen jätkään ettei sitä oikeen voi edes sanoin kuvailla.. se on vaan niin uskomaton tunne - positiivises mieles siis tietty (: onneks mulla on ihan älyttömän hyvät mahollisuudet käydä kattoos tätä pikkujäbää <: ja mielellänihän mä sitä käynki kattoos koska ykskää sen tyypin kans vietetty hetki tai tunti ei oo hukkaanheitetty, ja sitä ei varmaan tarvi kellekkää sen enempää selitellä. tän jätkän syntymä siis tottakai muutti myös mun elämää aika radikaalisti, mutta ei huonolla tavalla tietenkää! :D tuntuu vaan jotenki niin hienolta tää uus rooli jonka se mulle toi.. :> sen jätkän ensinäkeminen kai oli sitä rakkautta ensisilmäyksellä - eikä se lopu koskaa! <3 eli rakkautta ensisilmäyksellä on olemas! ja joka tän jälkeen mulle muuta väittää on vääräs. :P mut toivotaan et tää tyyppi tykkää kans tädistänsä, sitte ku se siitä jotain ymmärtää :D ku eihän reilun kuukauden ikänen tyyppi ny oikeen tälläsistä jutuista vielä ymmärrä :P niinku ei ny vielä ihan kauheen paljoo muutenkaa tästä maailmanmenosta.. ku ei tätä aina aikunenkaa ymmärrä. nojoo, empä mee ny täs kohtaa siihen, muuten tää postaus ei lopu ikinä. mutta laitan jossain vaihees tästä pikkujäbästä kuvaa tännekki (:

no, jospa mä postailisin lisää taas myöhemmin! saa nähä kauanko siihen tällä kertaa menee... se on viä vähä hämärän peitos mulle ittellekki!